g - f o r u m fornt page >

© 2009 Jukka Suvisalmi. All rights reserved.
Story & pictures: Jukka Suvisalmi











Antti Suvisalmi 12.04.1938 - 14.05.2009

Antti Suvisalmi menehtyi äkilliseen sairaskohtaukseen 14.05.2009 Kurikassa.

Isää jäi kaipaamaan itseni ja perheeni lisäksi siskoni Marjo perheineen, veljeni Jarkko sekä Sinikka, Kari, Arto ja Timo perheineen, sukulaiset, ystävät.


Isä!



Isä..lähdit liian pian, liian aikaisin..niin monta asiaa jäi kokematta, niin monia asioita näkemättä. Silti lähdit niin kuin halusit, täydestä vauhdista, kerralla.

Sanoit ihan hiljan Arton tontilla "Kuinka ihanan elämän olen saanut elää..ei sairauksia, ei vaivoja ja mittarissa jo 71v. Kyllä olen saanut elää hienoa elämää!"

Niin sait ja niin toivoisimme vieläkin sen olevan ja Sinun kanssamme elävän. Mutta kysymys on edelleen mielessäni (ja muidenkin) MIKSI?

Miksi täältä maan päältä vietiin Esa miksi vietiin Sinut Isä...Teille olisi ollut tällä vielä niin paljon...

Suru on suunnaton ja kyyneleet polttaa...MIKSI??

En olisi koskaan halunnut näitä sivuja tehdä, en Esasta enkä Isästä. Sivujeni piti tuottaa iloa ja hienoja hetkiä, kertoa ilosta ja vauhdista..nyt ne kertovat suunnattomasta KAIPUUSTA JA POLTTAVISTA KYYNELEISTÄ. MIKSI?

En voi ymmärtää ja silti on pakko. En HALUA ymmärtää ja silti on pakko. En halua tuntea tätä suunatonta surua mutta on PAKKO?


Isä, haluaisin vielä niin pajon...Sinun kanssasi. Silti en saa..on pakko hyväksyä, on pakko jatkaa.



Tallissani on sinisiä Renuja jotka olivat osa yhteistä asiaamme, sinun verenperintöäsi minulle. Ne tuntuivat Sinun aikanasi hienoilta ja tärkeiltä. Nyt en enää tiedä...

Sininen väri on haalea ja kylmä, päättyvät valkoiset raidat muistuttavat katkennesta elämästäsi, Gordiinien vaikutus on haihtunut..kuten Sinun elämä.

Ajatus tästäkin selviämisestä tuntuu kaukaiselta, vaikealta ja siltikin se on tehtävä.

Hetkellisesti tuska helpottaa mutta se tulee taas..se ikävä ja ne kyyneleet ja kysymys MIKSI??

Ehkä surutyön jälkeen...Ehkä upean vaimoni Tarjan, poikieni Jeren ja Juuson avulla, ystävieni tukemana...sininen muuttuu taas lämpimäksi ja valkoiset viivat vaudiksi, ehkä..


Isä, kaipaan sinua...tulisitpa vastaan..morjenstaisit taas!!




Ps: En halua tehdä tällasia sivuja enää ..en halua enkä tee.


Return